Hyvä johtaja saa tiiminsä puhaltamaan yhteen hiileen ja kulkemaan oikeaan suuntaan oikeassa aikataulussa, pitäen samalla huolta ihmisten hyvinvoinnista.

Olit pienen tai suuren lauman johtaja, kotiäiti tai toimitusjohtaja, sinun johtajuutesi on tärkeää Jeesukselle ja Hän haluaa auttaa ja opettaa sinua.

Hyvän paimenen sydän: Läsnäoloa ja rohkaisua

Hesekielin kirja antaa meille eriomaisen mallin oikeasta huolenpidosta:

15 Minä itse kaitsen lampaani ja vien itse ne lepäämään, sanoo Herra, Herra. 16 Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa; mutta lihavat ja väkevät minä hävitän. Minä kaitsen niitä niin, kuin oikein on. Hes. 34:15-16

”Kadonneet lampaat” voivat kuvastaa työntekijöitä, jotka ovat menettäneet motivaationsa tai joiden fokus on hämärtynyt. Hyvän paimenen ja hyvän johtajan tehtävä on palauttaa suunta ja koota kaikki takaisin yhteisen tavoitteen ääreen. Hyvä johtaja näkee vaivaa löytääkseen syyt motivaation puutteeseen ja saadakseen motivoitua työntekijänsä tai tiiminsä jäsenet uudelleen.

Kuten Hesekielin kirjassakin sanotaan, Herra kaitsee lampaitaan ja vie ne itse lepäämään. Hyvä paimen viettää aikaa lampaidensa kanssa ja tuntee ne niin hyvin, että tietää niiden tarpeet. Myös hyvän johtajan tulee viettää aikaa alaistensa kanssa ja nähdä vaivaa tutustuakseen heihin kunnolla. Näin hänen on mahdollista auttaa parhaiten vaikeissa tilanteissa ja myös toisaalta löytää parhaiten sopivat tai työntekijää eniten kehittävät tehtävät tiiminjäsenilleen.

Pelolla johtaminen on tylyyttä, josta Hesekiel varoittaa. Pelon ilmapiirissä ihmiset saattavat totella, mutta he eivät kukoista. Huono paimen voi olla myös ”näkymätön”. Vaikka johtaja ei olisi tyly, mutta jättää laumansa vaille ohjausta, hän epäonnistuu tehtävässään. Aluksi vapaus tehdä mitä vain voi tuntua työntekijästä mukavalta, mutta ilman yhteistä suuntaa tiimi hajoaa ja jokainen kulkee lopulta omia polkujaan.

Todellinen tulos syntyy kuitenkin turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa ihmiset saavat nauttia työstään ja kehittyä. Hyvä paimen on saanut lampaidensa luottamuksen ja lampaat seuraavat häntä. Ne kuulevat ja tuntevat paimenen äänen eikä paimen tarvitse väkivaltaa ohjatakseen niitä.

Jakeessa 16 tulee esiin hyvän johtajuuden ydin: huolenpito, heikkojen tukeminen ja oikeudenmukaisuus. ”Lihavien ja väkevien” hävittäminen viittaa siihen, että hyvä johtaja uskaltaa puuttua väärinkäytöksiin ja oman edun tavoitteluun tiimin sisällä. Hyvä johtaja osaa siis myös olla tiukka.

Johtaminen on kutsumus

Esimiehenä ja varsinkaan hyvänä esimiehenä oleminen ei siis ole helppoa – on huomattavasti helpompaa arvostella johtajia kuin toimia itse siinä vastuussa. Siksi tämä hyvän paimenen esimerkki on peili, josta me jokainen voimme ammentaa oppia omiin tehtäviimme – oli se vaativa esimiestehtävä tai pienemmän tiimin vetäminen.

Meillä on onneksi johtajana aivan ylivoimaisen paras johtaja, jolta kysyä neuvoja aina: Jeesus! Kun et tiedä miten tulisi toimia, pysähdy ja hiljenny ja kysy Pyhältä Hengeltä neuvoa.

Olit pienen tai suuren lauman johtaja, kotiäiti tai toimitusjohtaja, sinun johtajuutesi on tärkeää Jeesukselle ja Hän haluaa auttaa ja opettaa sinua. Jeesuksen luota löydät aina kaikki ratkaisut ja parhaan johtamistavan.

Jos sinulle on annettu johtamisen vastuu, ota se vakavasti ja tee se hyvin ja tarmokkaasti!

… joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten. Room. 12:8

Siunaten,
Terhi

Viime vuoden puolella tuli ajankohtaiseksi alkaa miettiä omia 30-vuotisjuhliani: haluanko juhlia niitä, missä tai miten, kenen kanssa? Uskonelämääni oli tuossa kohtaa vajaa kolme vuotta takana, ja huomasin, että suunnitelmat juhlien osalta olivat muuttuneet paljon. Oikeastaan listalta oli karissut pois moni asia, jota aiemmin olin halunnut tai ajatellut. Elämäni oli muuttunut paljon lyhyen ajan kuluessa. Niinpä aloin miettiä, miltä elämäni näyttää tässä kohtaa ja millaiset juhlat ovat sopivat.

Aloin tehdä listaa ihmisistä, joiden kanssa halusin jakaa tuon juhlapäivän. Ennen uskoontuloani ihmisiä olisi ollut vain muutamia, mutta nyt huomasin listan kasvaneen moninkertaiseksi. Tämä tarkoitti, että juhlia ei voinutkaan pitää enää kotonani, ja aloin mielenkiinnosta selata vuokrattavia juhlatiloja. Satuin löytämään tilan, joka oli aivan itseni tyylinen, ja se oli ollut vasta vuoden käytössä. Tilavuokraan kuului enemmän kuin osasin odottaa: kauniit astiat, kultaiset aterimet, harmoniset koristeet ja paljon muuta, joka helpotti juhlajärjestelyitä. Sisimmässäni kihelmöi: ”Voisinko minä pitää juhlat oikeasti täällä? Olisinko minä tämän arvoinen? Voinko panostaa rahallisesti näin paljon?”

Jäin pohtimaan asiaa. Huomasin olevani innoissani, mutta samalla ajattelin, että kyllä nyt vähempikin pitäisi riittää. Tämä haastoi myös suhdettani Jumalan kanssa. Mitä Hän haluaa minulle? Unelmoiko Hän samoista asioista kanssani? Aikaa kului, ja piti tehdä päätös, varaanko tilaa itselleni. Olin pallotellut toistakin vaihtoehtoa, joka olisi ollut ilmainen tila, mutta ilman astioita tai koristeita. Lisäpöytiä ja -tuolejakin olisi tarvinnut itse ostaa ja kuljettaa paikan päälle. Hieman epävarmana varasin kuitenkin tilan.

Tämä prosessi paljasti sydämestäni sen, etten pitänyt itseäni tiettyä tasoa arvokkaampana ja väärällä tavalla tuomitsin elämästäni pois mahdolliset ns. ”maalliset ylellisyydet”. Tämä kuitenkin soti montaa raamatunkohtaa ja -kertomusta vastaan, jotka pyörivät mielessäni. Pohdin, miten esimerkiksi Salomo sai nauttia ylellisyydestä ja Jumala siunasi häntä paljon. Tai miten Job sai paljon maallista hyvyyttä ja rikkautta, enemmän kuin mitä hänellä alunperin olikaan. Uuden testamentin puolelta nousi mieleen tuhlaajapoikavertaus, jossa isä järjesti suuret juhlat poikansa kunniaksi. Enkö siis minäkin olisi tämän juhlan arvoinen?

Mutta isä sanoi palvelijoilleen: ’Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Luuk. 15:22-23

Rukoilin paljon Jeesukselta viisautta asiaan ja päätin laskea hankkeeni Herran eteen. Lopputulemana ilmaisen tilan vuokraaminen ei olisi järjestynytkään halutulla tavalla ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tämä unelmieni vuokratila. Vielä viime metreillä mietin tilan perumista rahallisista syistä, mutta sain tietää, että työnantajani maksaa työntekijöilleen ylimääräisen bonuksen. Tämä oli viimeinen vahvistus sille, että Jumala kulkee järjestelyissä mukana.

Juhlapäivä oli täydellinen. Osa ystävistäni halusi leipoa juhliini tarjottavaa, osa tuli auttamaan koristeluissa ennen juhlaa. Jokaisella oli tärkeä paikkansa juhlan järjestymisessä. Sain upeita ainutlaatuisia lahjoja ja kokemuksia, nauroin ja hymyilin niin, että poskiin sattui, eikä onnenkyyneliltäkään vältytty. Päivä oli täyttymys Herran hyvyydestä, rakkaudesta ja huolenpidosta. Tuntui kuin olisin ollut Herran kämmenellä kaiken rakkauden kohteena, ja niin olinkin ja olen aina.

Tämä kokemus oli matka syvempään ilmestykseen Jumalan sydämestä, Hänen isällisesta rakkaudestaan ja hyvyydestään. Sain murtaa valheellista ajatusmaailmaa itsestäni ja arvostani ja valloittaa ”luvattua maata” vielä enemmän itselleni. Päivä todisti minulle, miten Jumalalla oli koko ajan kaikki hallinnassa ja eri asiat tapahtuivat syystä ja juuri oikeaan aikaan.

Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. Ps. 23:6

Toivon, että tästä on sinulle rohkaisua ottaa vastaan se hyvyys ja rakkaus, mikä Jumalalla on ainutlaatuisella tavalla varattuna sinun elämällesi. Tällaisilla kokemuksilla on pitkälle kantava voima. Ne ovat arvokkaita helmiä juuri sinua varten.

Siunaavin terveisin, Saara

Olen tuntenut suurta häpeää haavoistani ja kivuistani. Olen pelännyt kertoa niistä, ja suurin pelkoni on ollut ulkopuolelle jättäminen ja hylätyksi tuleminen, jos kerron.

Hän rohkaisee meitä menemään eteenpäin ja antamaan tilaa meissä Hänen äänelleen, sillä pienelläkin todistuksella saattaa olla toiselle lähimmäiselle valtava merkitys.

Minä olen kamppaillut paljon haavojeni kanssa. Olen tuntenut suurta häpeää haavoistani ja kivuistani. Olen pelännyt kertoa niistä, ja suurin pelkoni on ollut ulkopuolelle jättäminen ja hylätyksi tuleminen, jos kerron.

Olen saanut suurta apua näihin kipuihin Pyhältä Hengeltä. Kun olen saanut käsitellä ja murtaa näitä kipuja yksi kerrallaan Pyhän Hengen johdolla, olen saanut vapautua ja eheytyä. Ulkopuolisuuden tilalle onkin tullut yhteys ja tunne siitä, että kuulun Jumalan perheeseen. Jumalan rakkaus sydämessäni on saanut pikku hiljaa lisääntyä.

Olen itse nähnyt todistuksen voiman: Kun olen uskaltanut kertoa Pyhän Hengen johdolla näistä vapautumisprosesseista Jeesuksen tukemana ja rohkaisemana, se on tuonut pelon sijaan yhteisön tai tilanteen ilmapiiriin vapautta ja keveyttä. Yhteys ja ilo ovat lisääntyneet, ja yhteenkuuluvuuden tunne on vahvistunut.

Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta. Joka pelkää, ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. 1. Joh.‬ ‭4‬:‭18‬

Jeesus pyytää meitä antamaan kaikki kivut ja pelot Hänelle ja tukemaan toisiamme. Hän rohkaisee meitä menemään eteenpäin ja antamaan tilaa meissä Hänen äänelleen, sillä pienelläkin todistuksella saattaa olla toiselle lähimmäiselle valtava merkitys. Juuri se sinun todistuksesi voi olla ratkaiseva avain ystävälle, joka kamppailee mielessään elämästä ja kuolemasta. Olet toivon tuoja juuri tuohon hetkeen.

Näin todistus Kristuksesta on vahvistettu teissä. 1. Kor.‬ ‭1‬:‭6‬‬‬

Ollaan rohkeita todistuksessamme, Kristus meissä kirkastuu.

Sinua siunaten,
Arto

Yllätyksekseni olen saanut huomata, että Jumala ehdottaa taukoja paljon useammin kuin olisin kuvitellut tai osannut niitä itse ottaa. Taukoja, joita viettää yhdessä Hänen kanssaan, esimerkiksi kävelylenkillä tai kahvikupin äärellä. Kun en ole ollut varma, mitä tekisin seuraavaksi, olen kysynyt neuvoa Pyhältä Hengeltä. Mieleeni on monesti noussut joku ihminen tai tehtävä, ja sen mukaan olen sitten tarttunut toimeen. Jossain vaiheessa olen myös saattanut kokea Pyhän Hengen vihjaavan, että tämä riittää tältä päivältä. Loput kannattaisi jättää seuraavaan päivään. Ei olekaan ollut tarkoitus uurastaa uupumiseen asti.

Kaikista ihanimmat päivät olen viettänyt, kun olen heti aamusta muistanut tuoda päiväni Isälle ja pyytänyt Häntä johdattamaan päivän kulussa ja tehtävissä. Kun en välillä ole ollut varma siitä, mitä päivä tuo tullessaan, ja alkanut kokea hieman huolta tai ahdistusta, olen kokenut, että Jeesus on muistuttanut minua: Saan antaa Hänen toimia ikään kuin liikenteenohjaajana arjessani. Hän seisoo risteyskohdassa ja pysäyttää sen liikenteen, jota Hän ei ole tarkoittanut päivääni, ja ohjaa kohdalleni ne tehtävät, jotka Hän on minulle siihen päivään tarkoittanut. Tällä tavalla olen myös saanut nauttia lepoa, tietäen, että Jeesus auttaa jokaisessa tehtävässä ja on itse antanut ne minulle tehtäväksi.

Tässä kaikessa minua on alkanut suuresti lohduttaa se ajatus, että Jumala tuntee kantokykyni ja voimani. Niin kuin virressä ”Päivä vain ja hetki kerrallansa” lauletaan, saan luottaa siihen, että Isä antaa minulle päivän kuormat – ja myöskin levon hetket. Hän on Tarpeideni täyttäjä, joka opettaa minulle kestävyyttä ja kuuliaisuutta ja tekemään tehtäviäni Hänen kanssaan, mutta huolehtii myös siitä, että saan riittävästi lepoa.

Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa, Kristuksessa Jeesuksessa. Fil. 4:19

On myös ollut valtava löytö saada alkaa ymmärtää, että minun ei edes tarvitse onnistua täydellisesti tehtävissäni. Jeesus on se, joka on täydellinen, ja uskomalla tehtäväni Hänen käsiinsä ja toimimalla parhaani mukaan Hänen johdatuksessaan, Hän ottaa lopputuloksesta vastuun. Minun ei tarvitse.

Välillä, kun olen huomannut ajautuneeni takaisin jonkinlaiseen synkkään suoritusputkeen, olen kokenut Jumalan muistuttavan näistä raamatunkohdista.

Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä. Matt. 11:30

…Jumala on rakkaus. 1. Joh. 4:8

Ne ovat palauttaneet mieleeni, että Jeesus kantaa aina iestä kanssani ja että Hänen minulle antamansa ies on sopiva. Jumala myös rakastaa minua ja haluaa minulle hyvää.

Oman elämän kontrolloinnista irti päästäminen on vaikeinta ja mahtavinta, mitä olen viime aikoina saanut opetella. Kokemus siitä, että vaellan samoissa askelissa ja samassa tahdissa Isän kanssa, on ihmeellinen. Ei haittaa, vaikka joinakin päivinä en onnistukaan siinä, voin aloittaa harjoittelun joka päivä uudestaan.

Rentous tuntuu kulkevan käsi kädessä luottamuksen kanssa. Onkin aika hienoa olla Isän kasvatuksessa ja kasvaa rentoudessa ja luottamuksessa Häntä kohtaan. Hänellä on loppujen lopuksi se paras suunnitelma elämääni varten, ja levon paikasta käsin, yhdessä Hänen kanssaan, siinä on paras vaeltaa.

Sinua siunaten,
Katri

Kävimme katsomassa vain muutamaa taloa ennen kuin mieheni huomasi myynti-ilmoituksen talosta, josta tuli ihana kotimme. Kun ensi kertaa tulimme sitä katsomaan ja käännyimme pihatien mutkasta, muistan talon tullessa näkyviin ihmetelleeni: ”Voisiko Isä olla antamassa meille jotakin näin hyvää?” Se tuntui ihmeelliseltä.

Talo oli keltainen kaksikerroksinen puutalo, jossa oli vähän huvikumpumaisia piirteitä: se oli lisäosalla varustettu rintamamiestalo, jossa ulokkeita näytti olevan joka suuntaan ja takana oli terassi. Sisälläkin tuntui, että jokaisen kulman takaa löytyi uusi huone. Tilaa ja huoneita oli siis runsaasti, mutta vaikutelma oli kodikas. Yläkertaan johtivat portaat, joissa askelman korkeus oli tavallisesta poikkeava – niin sopiva, että siihen kiinnitti huomiota. Silmää miellyttivät myös tyylikkäät yksityiskohdat, mm. eteisestä avautuvat kaarimaiset oviaukot seuraaviin huoneisiin toivat kartanomaista tyylikkyyttä. Suurikokoinen olohuone oli muutaman askeleen alempana, ja kaunis valkoinen takka houkutteli tulen äärelle lukemaan talvipakkasilla. Talo tuntui niin meidän kodilta – käsittämättömän ihanalta!

Etukäteen olimme rukoillessamme listanneet Jumalalle asioita, joita toivoimme unelmatalossamme olevan. Haaveissa oli mm. oma rauha, sijainti keskustassa ja meren äärellä. Nämä samanaikaisesti mahdottomilta tuntuvat toiveet yhdistyivät jännittävällä tavalla tässä talossa, joka sijaitsi juuri taajaman ulkopuolella. Kahdelta sivulta tonttia ympäröi metsä, ja talon takana vähän matkan päässä nousi kallioseinämä, jonka huipulta avautui näköala kaupungin yli. Kesäaikaan talo ei näkynyt tielle pihaa reunustavien puiden takaa, se todella oli aivan omassa rauhassaan. Kuitenkin keskustaan oli vain kaksi kilometriä matkaa, joten polkupyörällä olisi ihana polkaista kesällä torille. Merta ei ollut näköpiirissä, mutta pihalla oli uima-allas, kahdeksan metriä pitkä ja valettu, betoninen! Ihmeellisesti Isä järjesti yksityiskohdat, joita olimme rukoilleet!!

Talo oli siis löytynyt, mutta suuren pankkilainan ottaminen ja velkataakka arveluttivat. Normaalia ”elämäni suurinta lainaa ottamassa” -jännitystä lisäsi huomattavasti vielä yleisesti Euroopan epävarma taloustilanne. Elettiin vuotta 2011. Kreikka oli konkurssin partaalla ja koko EU talouskriisissä.

Inhimillisesti oli mahdotonta tietää, mihin suuntaan asiat tulisivat kääntymään ja mitä seuraavaksi tapahtuisi Suomen ja Euroopan taloudessa. Olisiko mitään järkeä ottaa isoa asuntolainaa ja mihin joutuisimme sen kanssa? Oma rukoukseni oli, että ”Isä, minä NIIN haluaisin tämän talon. Mutta Sinä tiedät, mikä on parasta.” Kyse oli niin isosta asiasta ja maailmantilanteesta, jonka yksin Jumala tuntee ja tietää, että loppujen lopuksi oli helppoa jäädä Jumalan varaan. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin luottaa, sillä asiat olivat täysin ulottumattomissani. Ihmeellisesti Jumala antoi sydämeeni vakaan luottamuksen ja syvän rauhan: Isä tietää, mikä on parasta, ja Hänen tahtonsa tapahtukoon. Jumalan varaan oli levollista jäädä koko painolla.

Ennen kuin teimme ostotarjousta talosta, saimme kuulla, että vähän aiemmin unelmatalomme oli jo lähes mennyt kaupaksi. Myyjä oli hyväksynyt ostajan tarjouksen, mutta viime hetkellä ostaja oli kuitenkin vetäytynyt – kiitos Jumalalle siitä! Tässä kohdassa kuitenkin huoli nousi pintaan: Olikohan talossa jotakin vikaa, jota emme itse olleet huomanneet, mutta kaupasta vetäytyneet olivat? Isän ihmeellistä johdatusta oli se, että saimme selville tuon aiemman ostajan nimen ja mieheni tunsi hänet. Puhelinsoitto vain ja saimme tietää vetäytymisen syyn (ei liittynyt itse taloon) sekä hänen tekemänsä ostotarjouksen suuruuden, jonka myyjä oli hyväksynyt. Tästä tiedosta oli meille iso apu, sillä nyt rohkenimme tarjota hintapyynnöstä huomattavasti alhaisempaa summaa kuin olimme aiemmin ajatelleet.

Toinen tarjouksemme hyväksyttiin ja kaupat lyötiin lukkoon. Tuntui aivan käsittämättömältä, että talo oli nyt meidän!! (tai pankin ) Tämän ihanan kodin saaminen oli itselleni konkreettinen osoitus Jumalan hyvyydestä meitä kohtaan. Eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin Jumalan hyvyys tuli itselleni käsin kosketeltavaksi tämän talon kautta.

Muutettuamme omaan kotiimme seisoin monena iltana keittiön ikkunan ääressä juuri ennen nukkumaanmenoa. Katselin kiitollisin mielin kauempana näkyviä kaupungin valoja ja mielessäni siunasin kaupunkia rukoillen Jumalan hyvän tahdon tapahtumista. Sisimmässäni oli vahva tunne, että juuri tähän sijaintiin, taajaman ulkopuolelle, kaupungin reunalle Jumala halusi meidät sijoittaa omaa tarkoitustaan varten. Tämä koti on meidän perheellemme nautittavaksi tarkoitettu, mutta lisäksi Jumalalla on sille myös jokin muu tarkoitus. Vielä tuo tarkoitus ei ole käynyt ilmi, mutta tuntuu niin oikealta, kun kotimme on vuosien varrella saanut toimia aina välillä kokoontumispaikkana, Jumalan kohtaamisen ja yhteyden paikkana, elämän jakamisen paikkana, rukouksen paikkana… Mielenkiintoista nähdä, millä tavoilla talo saa vielä olla Isän käytössä, miten Hän haluaa sitä käyttää!

Olen niin kiitollinen Jumalalle talosta, joka muistuttaa itseäni jatkuvasti Hänen hyvyydestään. Tämä koti on todella Isän meille antama. Ilman Hänen apuaan niin moni asia olisi voinut mennä eri tavoin tai jäänyt toteutumatta!

Sinunkin elämässäsi on varmasti pieniä tai suuria asioita, joissa Jumala on ihmeellisesti auttanut. Miten hyvä onkaan välillä pysähtyä huomaamaan, muistamaan ja kiittämään Hänen hyvyydestään!

Sinua lämpimästi siunaten,
Siru

Pienestä saakka olen oppinut olemaan hiljaa. Uskoin, että minun äänelläni ei ole tilaa tässä maailmassa. Se on vihollisen valhetta, jonka olen kiltisti uskonut.

Minäkin sain kokea, etten enää pelkää tilanteita, joissa tarvitaan ääntäni kuuluville. Saan tuoda sen rohkeasti ja pelotta esille.

Daavidin itsevarmuus Jumalassa huokuu Daavidin sanoissa ja olemuksessa. Hän on täynnä Jumalaa, keholtaan, ajatuksiltaan ja sydämeltään. Hän tietää, kuka hän on. Hänellä on kokemusta Jumalan voimasta pelastaa ja olla hänen kanssaan niin kuin tässä kohdassa:

Daavid sanoi vielä: “Herra, joka pelasti minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tuon filistealaisen käsistä.” Silloin Saul sanoi Daavidille: “Mene, Herra olkoon sinun kanssasi!” 1. Sam. 17:37, 1992

Nämä sanat olivat Daavidin haarniska taisteluun mentäessä. Saul antoi Daavidille omat varusteensa, mutta Daavid ei niitä kyennyt pitämään päällänsä, vaan riisui ne pois ja otti omat varusteensa, sauvan, kivet ja lingon.

Näillä varusteilla Daavid voitti Goljatin. Hän oli nuori, muiden ihmisten silmissä kokematon ja Goljattiin verrattuna pieni, mutta hän voitti yhdellä osumalla mahdottomalta näyttävän taistelun, koska hän tiesi, kenen kanssa hän on. Raamatunjae Room. 8:31 kertoo meille näin:

Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?

Sinä riität juuri sellaisena kuin olet, taistelemaan arkielämän Goljatteja vastaan Jumalan kanssa, luottamuksen ja rakkauden haarniska ylläsi. Sinun ei tarvitse olla suuri ja mahtava, sinä voit olla sinä, sillä Jumala tietää, mitä Hän on sinuun laittanut, ja Hän nostaa sinut, Hän kouluttaa sinut siihen tehtävään, jonka Hän on sinulle valmistanut. Suostumalla siihen prosessiin, jossa Hän saa sinua kouluttaa, sinusta tulee Hänen mahtava soturinsa maailman Goljatteja vastaan.

Minäkin sain kokea, etten enää pelkää tilanteita, joissa tarvitaan ääntäni kuuluville. Saan tuoda sen rohkeasti ja pelotta esille. Saamme rohkeasti seistä Jumalan totuudessa ja rakkaudessa niin kuin Daavid. Raamatunkohta Ps. 27:1 olkoon rohkaisuna sinun matkallasi lähemmäksi Jumalaa:

Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin?

Siunattua helmikuuta,
Vilhelmiina

Elämämme myrskyissä saatamme usein ihmetellä, eikö Jeesus välitä niistä vaikeista elämäntilanteista, joita koemme. Kuuleeko Hän ollenkaan avunhuutojamme ja missä ihmeessä rukousvastaukset viipyvät?

Meidän ei tarvitse alistua vihollisen painostuksen alle, vaan ainoastaan kiinnittyä entistä enemmän Jumalaan, kuunnella ja tehdä niin kuin Hän meitä kehottaa.

Jeesus oli kuitenkin johdattanut opetuslapsensa myrskyn keskelle. Raamatusta voimme lukea, että Jeesus teki vain niitä tekoja, joita Isä käski Hänen tehdä. Tiesikö Jeesus, että järvelle tulee myrsky ja opetuslapset joutuvat hengenvaaraan? Sitä raamatunkertomus ei suoraan meille kerro, mutta Jeesuksen tyyneys ja täysi luottamus Isään heijastui Hänen reaktioistaan ja toiminnastaan. Isä oli käskenyt heidän mennä toiselle puolelle järveä, ja sitä eivät silloin myrskyt pysty estämään. Vahva luottamus ja usko Isä Jumalaan olivat todisteita Jeesuksen sydämessä heidän perille pääsystään. Hän ihmetteli, miksi opetuslapset eivät kokeneet samoin, luottaneet Häneen ja toimineet sen pohjalta. Näin on meidänkin kanssamme: kun pelko valtaa meidät, tulee meidän nostaa katseemme Häneen ja pyytää toimintaohjeet suoraan Herralta. Pyhä Henki on valmiina auttamaan ja opettamaan meitä, käyttämään sitä auktoriteettia hengessä, jonka Hän kullekin omalle lapselleen on antanut. Me saamme toimia samassa uskon hengessä kuin Jeesus. Sama Pyhä Henki toimii myös tänä päivänä, aivan niin kuin Jeesuksenkin kanssa.

Elämämme myrskyissä Jeesus haluaa opettaa meitä, kuinka Jumalan valtakunta vastaa vihollisen toimintaan ja yhteen hänen voimakkaimmista aseistaan, pelkoon. Meidän ei tarvitse alistua vihollisen painostuksen alle, vaan ainoastaan kiinnittyä entistä enemmän Jumalaan, kuunnella ja tehdä niin kuin Hän meitä kehottaa. Näin on meidänkin kanssamme, saamme opetella luottamusta ja kääntymistä Jumalan puoleen. Saamme olla heikkoja ja vasta kasvuvaiheessa uskossammekin. 

Pelkkä tieto ja Jeesuksen toiminnan tarkkailu eivät kuitenkaan riitä, tarvitsemme Pyhää Henkeä. Ilman Häntä emme pysty tekemään mitään, aivan niin kuin Jeesuskin huomasi maan päällä ollessaan. Pyhän Hengen laskeutuessa helluntaina myös kertomuksen pelokkaat opetuslapset tulivat voimakkaiksi uskon sankareiksi, ja siksi saammekin toivottaa Pyhän Hengen avun tervetulleeksi omaan elämäämme päivittäin. Se on myös turvallista, koska Pyhä Henki johdattaa meidät aina läheisempään suhteeseen Jeesuksen kanssa ja Hänen toimintansa ei ole ristiriidassa Raamatun Sanan kanssa. Siitä tunnistamme myös Pyhän Hengen toiminnan. Muista, sinä kelpaat Jeesukselle juuri tässä uskon vaiheessasi. Sinun ei tarvitse moittia itseäsi, jos et jaksa aina uskoa, vaan etsi luottamusta Jumalaan uskon lähteeltä, Kristukselta. 

Jumalan rauha olkoon sinun kanssasi tulevana vuonna, ja muistathan, että jos elämääsi ilmestyy vaikeita hetkiä, myrskyjä, on Jeesuksella jo vastaus niihin. Pysy Hänen lähellään. 

Siunattua uutta vuotta!

Jokunen vuosi sitten ajelin kotiin joulukirkosta ja itkin kosketettuna, kun tajusin, että Jeesuksessa olen saanut lahjan, parhaan paketin.

Immanuel – Jumala kanssani. Aina ja joka paikassa – se on käsittämätöntä. Ja mikä parasta, alati löytyy uutta: rauhaa, iloa, vapautta. Ei meinaa ymmärrykseni siihen yltää. Onneksi sitäkin voi rukoilla: että Jumala avaisi ymmärrystäni ja antaisi ilmestystä perintöosastani Jeesuksessa. Tätä Paavalikin rukoilee Efesolaiskirjeessä 1:17–19:

Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, jotta tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, miten suuri on hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja miten äärettömän suuri on hänen voimansa meitä kohtaan, jotka uskomme, hänen väkevän voimansa vaikutuksen mukaan.

Paavali rukoilee myös, että voisimme oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä, ja täyttyä Jumalan täyteydestä, Ef. 3:19. Jos yksinkertaistan Raamatun sanomaa, eikö kyse ole siitä, että Jumala, joka on rakkaus, on tarkoittanut meidät rakastamaan? Kykenemme siihen vain, koska Hän on rakastanut ensin, 1. Joh. 4:19. Hän haluaa meidät lähelleen, ja Jeesus on avannut tien ja tehnyt sen mahdolliseksi. Isä haluaa meidän ensin täyttyvän Hänestä ja viettävän aikaa Hänen kanssaan, jotta Hän voi eheyttää, opettaa ja ohjata meitä ja jotta me voisimme rakastaa niitä, joita Hän tiellemme johdattaa, Hänen rakkaudellaan, ei omallamme.

Kuulin radiosta joululegendasta, jossa Maria kohtelee lempeästi kaltoinkohdeltua, laiskana pidettyä aasia. Aasi on masentunut, toivonsa ja palvelualttiutensa menettänyt, mutta Marian aasia kohtaan osoittama rakkaus saa sen nousemaan ja palvelemaan uskollisesti ja Mariaa arvostaen heidän lähdettyään pitkälle verollepanoreissulle Beetlehemiin. Aasi saa olla todistamassa Vapahtajan syntymää, mutta suurin ilo aasille tulee siitä, että se saa palvella rakastamaansa Mariaa. Jotakin samaa uskon sisältyvän ansaitsemattoman armon kokemukseen, siihen että saamme rakastua Vapahtajaamme ja palvella Häntä, Hänen käsinään, jalkoinaan ja suunaan. Saamme olla mukana siinä, mitä Hän tekee ja vaikuttaa, kuinka Hän luo elämää ja tuo toivoa.

Siitä on kyse myös Power Prayerin toimissa: haluamme harjaantua kuuntelemaan Jumalaa, kasvaa Hänen poikinaan ja tyttärinään Hänen lähellään ja toimia rakkauden motivoimina kuuliaisena sille, mihin Hän meitä johdattaa, tietäen sen olevan hyvää. On siunattua saada olla palvelemassa kotipiireissä, Varustamisilloissa, seminaareissa, rukousohjelmissa ja leireillä – näkemässä mitä Pyhä Henki vaikuttaa ja aikaansaa osallistujissa: elämää ja rohkaistumista.

Joulun aika tarjoaa oivan mahdollisuuden pysähtyä, ehkä vain olemaan Jumalan lähellä ja lepäämään. Kenties myös kyselemään johdatusta siihen, millä tavalla voisi olla siunauksena ja tulla siunatuksi itsekin. Muistetaan rakastaa itseämme, toisiamme ja erityisesti Jumalaa!

Siunattua joulunaikaa ja hyvää syntymäpäivää Jeesus – joulun paras lahja!

Tuija

Muutama vuosi sitten aloimme jälleen puuhata talon myyntiin laittoa, mutta vanhimmat tyttäreni olivatkin nyt kovasti sitä vastaan. Heille tuo paikka on todella tärkeä: olemme viettäneet siellä kaikki joulut heidän syntymästään saakka sekä myös monia muita lomapäiviä. Koska tytöt olivat jo 15–16-vuotiaita, mielessäni alkoi kypsyä vahvasti haave, että ehkä taloa ei myytäisikään, vaan me voisimme muuttaa sinne nuorimmaisemme kanssa, kun vanhemmat lapsemme muuttaisivat kotoa.  

En missään tapauksessa halunnut kiirehtiä tyttäriemme kotoa muuttoa, vaan he saisivat asua kotona niin kauan kuin on tarvetta. Molemmat tyttäremme ovat kuitenkin jo 16-vuotiaasta saakka olleet sitä mieltä, että omilleen muuttaminen olisi hyvä vaihtoehto, sillä molemmat ovat tunnollisia opiskelemaan ja kaikkien kolmen lapsen ja muutaman eläimen härdelli kotona ei takaa aina hyvää opiskelurauhaa. Minulla ei ollut epäilystäkään, etteivätkö he pärjäisi hyvin, mutta asunnon saaminen tuntui täysin mahdottomalta.  

Vanhimmat lapsemme käyvät lukiota ja omalla paikkakunnallamme ei ole edes opiskelija-asuntoja. Kun vanhin tyttäremme täytti 18, niin ehdotin, että hän täyttäisi asuntohakemuksen erään asuntoyhtiön nettisivuilla. Tällä yhtiöllä oli kuitenkin tarjolla ihan kohtuullisen hintaisia asuntoja.  

Kuukausia kului, ja sieltä ei kuulunut mitään. Aloin olla jo sitä mieltä, että muutostamme ei tule mitään ja se pitää vain unohtaa. Samalla sisälläni oli silti hiljainen varmuus siitä, että tämä kuuluu vielä elämääni. En vain voinut ymmärtää, miten ikinä se voisi olla mahdollista. Olin omassa päässäni jo koittanut miettiä kaikki mahdolliset ratkaisut, koska Jumala ei kerran tehnyt mitään.  

Ja sitten tapahtui pieni suuri ihme. 

Yhtäkkiä useamman kuukauden odottelun jälkeen vanhimmalle tyttärellemme tarjottiin asuntoa tästä yhtiöstä, johon hakemus oli jätetty. Olin hiukan skeptinen, sillä eihän hänellä ole töitä. Kaikki järjestyi kuitenkin taloudellisesti, ja tyttäreni meni katsomaan asuntoa. Parin päivän päästä vuokrasopimus oli jo allekirjoitettu. Mikä mieletön ihme! 

Siinä hetkessä ymmärsin taas: rukous ei ollut kadonnut postiin. Se eteni, Jumalan asettamassa aikataulussa. 

Nyt alkaa näyttää siltä, että toinenkin lapsemme saattaa muuttaa pois kotoa erikoislukioon vaihtamisen myötä ja yhtäkkiä minusta alkaa tuntua, että minulle tulee sittenkin kiire tämän asian kanssa! Jos muuttoasia tuntuu minusta nytkin liian aikaiselta, niin mikä oloni olisikaan ollut, jos tämä olisi tapahtunut vielä aiemmin?    

Jumala ei vastaa koskaan liian myöhään eikä liian aikaisin – mutta usein eri tahtiin kuin me toivoisimme. Jos olisin tiennyt kaiken etukäteen, olisin ehkä alkanut kiirehtiä asioita, stressata ja tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Nyt olen saanut odottaa levossa, vaikka vähän malttamattomana. En tietäen, mutta luottaen. 

ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen. Joh. 14:13–14 

Siunattua loppuvuotta,
Terhi 

 

Miksi rukous on tärkeää? Tämä on todella hyvä kysymys pohdittavaksi; oikeastaan tämä on uskonelämän kynnyskysymys.  

Tarkoitatko, että saan joka päivä pyytää ja luottaa siihen, että Sinä pidät kaikista tarpeistani huolen? Tällä tavalla voit käydä läpi koko rukouksen – pysähtyen osien eteen ja pyytäen lisää ymmärrystä juuri siihen kohtaan. Uskon, että Isällämme on paljon sanottavaa ja meillä opittavaa Isä meidän -rukouksen kautta.  

Miksi rukous on tärkeää? Tämä on todella hyvä kysymys pohdittavaksi; oikeastaan tämä on uskonelämän kynnyskysymys.  

Jumala loi ihmisen, koska Hän halusi perheen. Muistat varmaan, miten Jumala etsi ja huhuili Aadamia Edenin puutarhassa sen jälkeen, kun hän ja Eeva olivat syöneet hyvän- ja pahantiedon puusta. Jumala kaipasi Aadamia ja hänen seuraansa. Vaikka synti tuli väliin, Jumalan kaipaus meitä kohtaan ei ole muuttunut. Hän odottaa ja kaipaa meitä luokseen. Jos ajattelemme mitä tahansa ihmissuhdetta, niin ne tarvitsevat aikaa ja hoitoa. Samalla tavalla myös suhteesi Jumalaan tarvitsee sitä, että menet Hänen luokseen. Hänellä on aina syli avoinna sinulle, mihin vuorokaudenaikaan ja missä elämäntilanteessa tahansa.

Rukous on juttelua Jumalalle. Vuorovaikutuksessa puhutaan ja kuunnellaan. Kuinka usein sinä käyt Hänen luonaan ja kerrot kuulumisiasi tai pyydät apua elämän tilanteisiin? Rukous on myös lepoa Hänen kanssaan. Voit vain olla Hänen läsnäolossaan ja voimaantua siitä.

Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa. Ps 145:18

Sen jälkeen, kun opetuslapset olivat olleet evankeliointimatkalla, Jeesus kutsui heidät hiljaisuuteen olemaan kanssaan (Luuk. 9:10). Minulle tämä kohta puhuu siitä, että Jeesus halusi tarjota heille rauhallisen paikan ja antaa heille huomionsa. Lepo ei aina tarkoita pelkästään ruumiin lepoa. Jos sielusi on sinussa levoton, hakeudu Herrasi seuraan joko rukoukseen tai lukemaan Raamattua. Huomaatko eron? Yksi hyvä tapa jutella Jumalalle on se, että lähtee kävelylenkille ja “soittaakin” kaverin sijasta Jumalalle. Tästä mallista on kehitetty rukouskävely: lähde ulos luontoon, ota puhelu Jumalalle ja katso, mitä tapahtuu.

Jotain rukouksen tärkeydestä puhuu sekin, että Raamatun mukaan Pyhä Henki ja Jeesus rukoilevat meidän puolestamme koko ajan. Eikö tämä olekin huikeaa! Et koskaan ole täysin yksin.

Esirukous on itselleni rakas ja todella tärkeä tapa nostaa yhteisiä tai ystävien rukouksia valtaistuimen eteen. Nämä tutut raamatunkohdat vahvistavat esirukouksen voiman:

Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään. Matt. 18:20

Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. Hepr. 4:16

Olemme monta kertaa Power Prayerissa huomanneet, miten voimallinen esirukous on. Se murtaa
esteitä, muuttaa tilanteita, vapauttaa ja tuo ilon. Rukoilla voi monin tavoin. Kun olet avoin Pyhälle Hengelle, Hän mielellään ohjaa rukoustasi vaikka tanssiin ja ylistykseen.

Rukous on minulle etuoikeus ja elinehto rakkaussuhteessa Herraani.

Rukoilen puolestasi, rakas ystäväkirjeen lukija!

Anne